Syksyisellä Nizzan matkalla löysin antiikkimarkkinoilta tällaisen aivan huippuihanan muovikuution sisään upotetun maapallon. Ajattelin heti, että tämähän olisi ihan täydellinen pikkupöytä jollekin nukkiksen löytöretkeilijätyypille!
Ajatus oli, että jonain kauniina päivänä voisi sitten rakentaa tämän pöydän ympärille pikkuisen löytöretkeilijä -aiheisen roomboxin, mutta toisin kävi. Mopo karkasi käsistä eli homma lähti lapasesta, ja lopputulemana meille muutti tällainen:
Ei saanut löytöretkeilijä roomboxiaan, mutta kartanon kylläkin!
Huutonetistä ostin tuunattavaksi nyt siis jo kolmannen taloni. Tämä taitaa olla sitä Honkkarin mallia, jota jokunen vuosi sitten myytiin. Mahtavaa tässä talossa on hulppea huonesyvyys, ei niin mahtavaa on sitten järkyn matalat huoneet. Talo on sisältä melkoisen pimeä, joten jonkinlainen valaistus on tähän pakko hankkia. Laiskana en kuitenkaan edes harkinnut sähköjen vetämistä, mutta onneksi nykyään on näitä helppoja led-valoja. Ja löytyyhän tuolta kaapista pari kansalaisopiston kurssilla aloitettua keskeneräistä lamppuakin. Nyt olisi hyvä syy viimeistellä nekin :)
Talon oston myötä lähti ihan itsestään muokkautumaan myös tarina talon ja sen asukkaiden ympärille. Tästä tulee Pappila.
Tämän pappilan pappi on matkailusta ja vieraista kulttuureista, historiasta, luonnontieteistä ja musiikista kiinnostunut nuori mies, joka asuu talossa yhdessä teini-ikäisen pikkusiskonsa kanssa. Asukkaat löytyy jo omasta takaa, noita Taru Astikaisen tekemiä nukkeja kun on tullut ajan saatossa hamstrattua. Kyllä onkin jo korkea aika, että edes osa niistä saa katon päänsä päälle!
Sisätyöt talossa on jo aloitettu, tässä muutama kuva tulevasta olohuoneesta.
Tapettina on käytetty skräppipaperia. Tuon keltaisen kuviopaperin nähdessäni olin aivan myyty, se on sitten ihana! <3 Harmi vain, että askartelukaupasta ei löytynyt kuin kolme arkkia kyseistä paprua, joten yhdelle seinälle oli pakko keksiä joku muu ratkaisu. Ja onhan tuo peräseinän vintagekarttakin ihan hauska, sopii ainakin talon teemaan! Tuonne tiilinurkkaan ajattelin sijoittaa pönttöuunin. Kunnon kaakeliuuni olisi ollut mieluisampi vaihtoehto, mutta juurikin näiden tapiseerausongelmien kannalta pönttis oli parempi vaihtoehto.
Olkkarin lattia on tehty puretusta bambusäleverhosta. Ajatuksena oli alusta alkaen tuoda tähän taloon minulle epätyypilliseen tapaan paljon voimakkaita värejä ja kuoseja, niinpä lattian väriksikin valikoitui kuin itsestään tapettiin sopiva keltainen. Ja tykkään kyllä ihan hirveästi!
Pakko on laittaa vielä pari kuvaa noista rappusista: eiks oo ihanat?!! Maalasin puuvalmiit raput ruskealla akryylimaalilla, ja koristelin askelmat skräppipaperista leikatuilla suiruilla. Lopputulos on minusta juuri niin ihana kuin toivoinkin! <3
